Useimmat meistä kokevat kehon ja kehon erilaisten toimintojen muuttuvan elämän aikana. Yleensä näitä muutoksia pidetään tavallisena ja ennalta odotettavana osana vanhenemista.
On kuitenkin tärkeää kertoa terveydenhoidon ammattilaiselle, jos tällaiset muutokset heikentävät elämänlaatua, aiheuttavat kipua tai epämukavuutta tai johtavat muihin huolenaiheisiin.
Yliaktiivinen virtsarakko
Yliaktiivinen virtsarakko määritellään virtsapakoksi, johon liittyy yleensä tihentynyttä virtsaamistarvetta ja yöllistä virtsaamistarvetta sekä mahdollisesti virtsankarkailua4.
Vaikka oireyhtymän esiintyvyys kasvaa iän noustessa, oireet eivät kuulu tavanomaiseen vanhenemiseen, vaan lääkärin tulisi tutkia oireet. Näin ongelmien aiheuttaja voidaan saada selville ja ikäviä oireita pystytään lievittämään.
Yliaktiivista virtsarakkoa esiintyy sekä miehillä että naisilla kaikissa ikäluokissa. Diagnoosin voi tehdä lääkäri.
Yliaktiivisen virtsarakon yleisiä oireita
Yliaktiivinen virtsarakko on tavallisempi vaiva kuin ehkä yleensä luullaan. Laajojen väestötutkimusten perusteella on arvioitu, että 16,6 prosentilla 40 vuotta täyttäneistä on siihen viittaavia oireita1. Vaiva on suurin piirtein yhtä yleinen miehillä ja naisilla.
Yliaktiivisen virtsarakon oireet2 liittyvät diagnoosin määritelmään ja ne ovat seuraavanlaisia:
- Virtsaamispakko – vahva tunne siitä, että rakko pitää päästä tyhjentämään pikaisesti
- Tiheävirtsaisuus – toistuva vessassa käynnin tarve
- Yövirtsaaminen – herääminen öisin virtsaamisen tarpeeseen
Mikä aiheuttaa yliaktiivista virtsarakkoa?
Monissa tapauksissa selkeää syytä ei löydy, mutta aiheuttajia voivat olla3
- häiriö aivojen ja virtsarakon välisissä signaaleissa
- muutos virtsarakon lihaksissa
- psykologiset syyt
- reflekseihin liittyvät syyt
- ikään liittyvät muutokset virtsarakon kudoksessa
- hermosairaudet, kuten MS-tauti
- ikään liittyvät muutokset keskushermostossa
- hormonitoiminta
- eturauhasen sairaudet.
Yliaktiivista virtsarakkoa voidaan hoitaa
Oireisiin perustuvan diagnoosinsa vuoksi yliaktiivista virtsarakkoa pidetään kroonisena sairautena, jota ei voida parantaa.
Oireiden lievittämiseen on kuitenkin ollut jo vuosikymmeniä olemassa useita erilaisia hoitoja. Nämä ovat ei-lääketieteellisiä hoitomuotoja, kuten elämäntapojen muutoksia, sekä erilaisia lääkehoitoja.
Vakavimmissa tapauksissa saatetaan tarvita kajoavampia hoitomuotoja, jolloin jopa leikkaus voi tulla kyseeseen.
Astellas ja urologia
Astellas on jo yli 20 vuotta toiminut aktiivisesti erilaisten urologisten vaivojen tutkimuksessa ja hoitomuotojen kehityksessä ja tarjoaa lääkevalmisteita yliaktiivisen virtsarakon ja hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun hoitoon.
Tutustu sivustoomme http://www.virtsarakko.fi ja lue lisää yliaktiivisesta virtsarakosta. Sivustolla voit tehdä testin, joka kertoo, onko sinulla mahdollisesti yliaktiivisen virtsarakon oireita. Tärkeää on, että otat yhteyttä terveydenhoidon ammattilaiseen oikean diagnoosin tekemiseksi.
Viitteet:
1. Milsom I, Abrams P, Cardozo L, et al. How widespread are the symptoms of an overactive bladder and how are they managed? A population-based prevalence study. BJU Int. 2001;87 (9):760-766
2. Abrams P, Cardozo L, Fall M, et al. The Standardisation of Terminology of Lower Urinary Tract Function: Report from the Standardisation Sub-committee of the International Continence Society. Neurourol. Urodyn. 2002;21:167-178.
3. Chu FM, Dmochowski R. Pathophysiology of overactive bladder. Am J Med. 2006 Mar;119 (3 suppl 1)3-8.
4. An International Urogynecological Association (IUGA)/International Continence Society (ICS) joint report on the terminology for female pelvic floor dysfunction Bernard T. Haylen & Dirk de Ridder & Robert M. Freeman & Steven E. Swift & Bary Berghmans & Joseph Lee & Ash Monga & Eckhard Petri & Diaa E. Rizk & Peter K. Sand & Gabriel N. Schaer Int Urogynecol J. 2010 Jan;21(1):5-26.