Punasoluja

Nefrologia on lääketieteen ala, joka keskittyy munuaisten toimintaan ja sairauksiin. Munuaissairauksia hoitava lääkäri on nefrologi. Nefrologi hoitaa munuaisterveyttä lääkehoidolla ja ruokavaliomuutoksilla, mutta mikäli munuaiset ovat pahoin vaurioituneet, voidaan tarvita dialyysihoitoa tai munuaissiirto.

 

Astellas ja nefrologia
Keskitymme painopistealueisiimme ja teemme tutkimusta pääasiassa aloilla, joilla tarve on suuri mutta tehokkaita hoitoja on vain vähän. Työmme nefrologian parissa on todiste siitä. Olemme johtava immunosuppression tarjoaja elinsiirtoihin ja olemme omistaneet yli 20 vuotta elinsiirreyhteisölle, mukaan lukien munuaistautipotilaille.

Meille on tärkeää olla mukana ja parantaa munuaispotilaiden elämänlaatua ja jokapäiväistä elämää. Tämä on toteutettavissa muun muassa kehittämällä hoitomenetelmiä munuaissairauksiin ja niiden oireisiin.

 

Krooninen munuaistauti
Krooninen munuaistauti on etenevä tila, jossa munuaisten toiminta heikkenee vähitellen. Se voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan tai loppuvaiheen munuaistautiin, jotka vaativat dialyysihoitoa tai elinsiirteen1

Krooninen munuaistauti ilmenee, kun tauti tai tila heikentää munuaisten toimintaa ja aiheuttaa munuaisten vaurioiden pahenemista kuukausien tai vuosien mittaan. Diabetes ja korkea verenpaine aiheuttavat jopa kaksi kolmasosaa kaikista kroonisista munuaistautitapauksista1.

Krooninen munuaistauti on yleinen vaiva, johon sairastuu maailmassa yksi kymmenestä2. Sen katsotaan olevan maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ongelma ja sen ennustetaan olevan viidenneksi yleisin ennenaikaisen kuoleman syy vuoteen 2040 mennessä3

 

Krooniseen munuaistautiin liittyvä anemia ja sen oireet
Krooniseen munuaistautiin liittyy paljon komplikaatioita munuaisten toiminnan heiketessä. Anemia on yksi varhaisimmista komplikaatioista4. Anemiaa syntyy, kun punasolujen tuotanto vähenee, mikä heikentää hapen pääsyä kudoksiin ja elimiin1.

Nykyään yhdelle viidestä potilaasta, joilla on krooninen munuaistauti, kehittyy anemia5. Vaikka munuaistautiin liittyvä anemia voi vaikeuttaa elämää, monet eivät tutkimusten mukaan siltikään saa diagnoosia ajallaan eivätkä näin ollen myöskään riittävää hoitoa. Tämä voi lisätä elämänlaatua heikentävien komplikaatioiden ja monisairastavuuden riskiä, kuten sydän- ja verisuonitautien ja kuolleisuuden riskiä6.

Munuaiset hoitavat monia tehtäviä elimistössä. Niitä pidetään tasapainottavana ja säätelevänä elimenä, koska ne7

  • varmistavat neste- ja elektrolyyttitasapainon
  • säätelevät verenpainetta
  • puhdistavat elimistöä 
  • tuottavat hormoneja ja siten säätelevät muun muassa punasolujen tuotantoa.

Munuaiset suorittavat näitä toimintoja ilman, että huomaamme sitä. Yleensä ymmärrämme munuaisten tärkeyden hyvinvoinnillemme vasta, kun ne eivät toimi normaalisti. 

Kroonista munuaistautia sairastavien määrä on kasvussa kaikkialla maailmassa. Krooninen munuaistauti voi kehittyä monesta eri syystä. Muun muassa seuraavat perussairaudet voivat aiheuttaa kroonista munuaistautia7:

  • diabetes
  • korkea verenpaine
  • immuunisairaudet
  • synnynnäiset sairaudet (esim. munuaisten rakkulatauti)
  • virtsatien häiriöt (esim. munuaiskivien tai kasvainten aiheuttamat).

Kroonista munuaistautia sairastavilla ei usein ole oireita varhaisvaiheessa. Munuaisten toiminta on jo heikentynyt, mutta sitä ei huomata. Taudin eteneminen tapahtuu hitaasti, ja havaittavia oireita ilmenee usein vasta useiden vuosien jälkeen. Oireita ilmenee munuaistaudin edetessä ja munuaisten toiminnan heiketessä7. Varhaisia merkkejä munuaisten toiminnan heikkenemisestä ja kroonisesta munuaistaudista voivat olla

  • nopea syke
  • hengästyneisyys
  • huimaus
  • päänsärky
  • huono ruokahalu
  • väsymys
  • masennus 
  • vaikeus ajatella selkeästi.

Saat lisätietoa kroonisesta munuaistaudista ja anemiasta englanninkieliseltä nefrologiasivustoltamme

 

Viitteet
1. National Kidney Foundation. About chronic kidney disease, https://www.kidney.org/atoz/content/about-chronic-kidney-disease (accessed April 2022).
2. International Society of Nephrology. Chronic kidney disease. Global kidney health atlas, www.theisn.org/global-atlas (2017) (accessed April 2022).
3. Foreman KJ, Marquez N, Dolgert A, et al. Forecasting life expectancy, years of life lost, and all-cause and cause-specific mortality for 250 causes of death: reference and alternative scenarios for 2016-40 for 195 countries and territories. Lancet 2018; 392: 2052-2090. 2018/10/21. DOI: 10.1016/S0140-6736(18)31694-5.
4. UK KC. Anaemia, https://www.kidneycareuk.org/about-kidney-health/conditions/anaemia/ (accessed April 2022).
5. Dmitrieva O, de Lusignan S, Macdougall IC, et al. Association of anaemia in primary care patients with chronic kidney disease: cross sectional study of quality improvement in chronic kidney disease (QICKD) trial data. BMC Nephrol 2013; 14: 24. 2013/01/29. DOI: 10.1186/1471-2369-14-24.
6. Wong MMY, Tu C, Li Y, et al. Anemia and iron deficiency among chronic kidney disease Stages 3-5 ND patients in the Chronic Kidney
7. National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Disease. What Is Chronic Kidney Disease? Available at: https://www.niddk.nih.gov/health-information/kidney-disease/chronic-kidney-disease-ckd/what-is-chronic-kidney-disease [last accessed October 2021]. 

MAT-FI-NON-2023-00037 12.2023